Lead paragraph
Kehitämme Helsingille mallin ihmistoiminnan luontovaikutusten seuraamiseksi ja luontoarvojen menetysten hyvittämiseksi silloin, kun menetyksiä ei voida välttää tai lieventää.
Loading...
Loading...
Loading...
Ladataan
Ihmisen toiminta kaupungissa, esimerkiksi asuntorakentaminen tai liikenneväylien rakentaminen, vaikuttaa tyypillisesti negatiivisesti alueen luontoarvoihin.
Niin sanotun lieventämishierarkian mukaisesti näitä vaikutuksia tulisi ensisijaisesti pyrkiä välttämään ja toissijaisesti pyrkiä lieventämään. Mikäli nämä eivät ole mahdollisia, voidaan menetetyt luontohyödyt kompensoida tuottamalla vastaava luontohyöty jossain toisaalla.
Ekologinen tilinpito puolestaan tarkoittaa sitä, että seurataan tarkasteltavan alueen ekologisten arvojen muutosta vuosittain. Seurattavana voivat olla esimerkiksi alueen tuottamat ekosysteemipalvelut ja niiden rahallinen arvo.
Vuonna 2023 järjestettiin neljä yhteiskehittämistyöpajaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman BOOST-hankkeen kanssa. Työpajoissa jatkettiin Helsingin kaupungille soveltuvan ekologisen mallin kehittämistä No Net Loss City -hankkeessa kehitetyn yleismallin pohjalta. Työ jatkuu vuosina 2024-2025.
Konkreettisen pilotointikohteen asemesta vuonna 2024 keskityttiin toimialan asiantuntijoiden kyvykkyyden vahvistamiseen ekologisen kompensaation osaamisessa. Asiantuntijat osallistuivat Jyväskylän yliopiston järjestämään ekologisen kompensaation laskennan koulutukseen.
Helsinki oli mukana Sitran ja Kuntaliiton rahoittamassa No Net Loss City -hankkeessa, jossa kehitettiin ekologisen kompensaation yleismalli kuntien käyttöön. Tutkimushankkeen tuloksena syntyneet materiaalit eli raportti sekä teemaesitykset on julkaistu hankkeen verkkosivulla.
Helsinki jatkaa ekologisen kompensaation mallin kehittämistä osana maankäytön ja muun ihmistoiminnan luontovaikutusten lieventämishierarkiaa yleismallin pohjalta.
Ekologinen tilinpito kaupunkiympäristössä vaatii myös rakennetun ympäristön luontotyyppien ja niiden ekologisen tilan arviointia. Näitä on kehitetty EAKR-rahoitteisessa, Helsingin kaupungin koordinoimassa ARVO-hankkeessa (linkki), jossa hankekumppaneina ovat Aalto-yliopisto, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki ja Green Building Council Finland.
Luonnos rakennetun ympäristön luontotyypeistä julkaistiin 27.3.2025 (linkki).