Lead paragraph
Viherkattojen määrää lisätään Helsingin asemakaavoituksessa
Loading...
Loading...
Loading...
Ladataan
Helsingin kaupungilla on käytössä viherkerroin, jonka avulla pyritään varmistamaan riittävän viherpinta-alan säilyminen tonteilla ja samalla ehkäisemään hulevesitulvia.
Helsingissä tonteille sijoittuvan viherrakenteen lajiston monimuotoisuutta ohjataan rakennusjärjestyksen (2024) edellyttämällä viherkertoimella. Kaikkien uudis- ja lisärakennusten rakennuslupahakemukseen tulee liittää laskelma kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymän viherkertoimen tavoitetason täyttymisestä.
Viherkertoimen lisäksi voidaan käyttää erillistä määräystä viherkatoista ja niiden laadullisista ominaisuuksista, mikäli kaupunkikuvallisten, hulevesihallinnan tai kaupunkiluonnon monimuotoisuuden edistämisen tavoitteiden takia halutaan varmistaa tietynlaiset viherkatot.
Vuonna 2023 Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 52 tarkistettua asemakaavaehdotusta. Viherkattojen toteuttamisesta on määrätty yhteensä 28 kaavahankkeessa v. 2023. Yhdessä kaavassa on määrätty toteuttamaan katot viherkattona, terassina tai aurinkopaneelien/keräimien käyttöön.
Pasilan tornialueen keskiosan kaavamuutoksessa (nro 12808) määrätään toteuttamaan kattopinnat hulevesiä viivyttävinä ketokattoina oleskelualueineen. Viherkattoja käyttämällä saavutetaan kaupungin edellyttämä viherkertoimen tavoiteluku.
Kuortaneenkatu 4 kaavamuutoksessa (nro 12850) määrätään toteuttamaan rakennusten kattopinnoista vähintään 25 % viherkattoina, joista vähintään 50 % tulee olla kattopuutarhoja (kasvualustan paksuus 30–100 cm). Tuloksena on rehevä kokonaisuus, jolla on Vallilan toimitila-alueen tulevassa kehityksessä myös suunnannäyttäjän rooli.
Viherkattojen toteuttamisesta on määrätty yhteensä 25 kaavahankkeessa v. 2022. Kolmessa hankkeessa on sallittu viherkatot, muttei velvoitettu toteuttamaan niitä.
Broändan tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12770) on on viherrakentamisen kehityshanke, jossa toteutetaan monipuolisia viherkattorakenteita asuinrakennusten kattopinnoille ja parvekkeille. Se on jatkoa Viides Ulottuvuus -tutkimusryhmän viherkattojen ja viherseinien tutkimusohjelmalle. Hankkeen taustalla olevan Viides Ulottuvuus -tutkimusryhmän tavoitteena on tuoda uusimmat tutkimustulokset rakennuskohteen käyttöön ja pilotoida ns. tieteelliseen näyttöön perustuvaa suunnittelua ja rakentamista. Asemakaavan aineistoon voi tutustua karttapalvelussa: Vuosaari, Broända
Vuonna 2024 Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 57 tarkistettua asemakaavaehdotusta. Viherkattojen toteuttamisesta on määrätty yhteensä 29 kaavahankkeessa v. 2024.
Esimerkiksi suurta osaa Kamppia koskevassa asemakaavamuutoksessa nro 12874 (Kampin alueita ja Leppäsuon kortteli 411, tarkistettu asemakaavan muutosehdotus) on määrätty, että tasakaton sekä apu- ja talousrakennusten kattojen tulee olla hulevesiä viivyttäviä viherkattoja, ellei kulttuuriympäristön ominaispiirteistä muuta johdu. Viherkatolle tulee istuttaa monipuolista kasvillisuutta. Korkeintaan puolet katon alasta saa olla toiminnallista, vettä läpäisemätöntä alaa.
Usein viherkattomääräys osoitetaan asemakaavoissa vähintään apurakennuksiin (talousrakennuksiin) tai katoksiin. Viherkattojen toteutusta on ohjattu joissain asemakaavoissa hulevesien viivytyksen näkökulmasta. Asemakaavatasolla ei pääosin oteta kantaa viherkaton laatuun tai sen lajiston monimuotoisuuteen. Helsingissä tonteille sijoittuvan viherrakenteen lajiston monimuotoisuutta ohjataan rakennusjärjestyksen (2024) edellyttämällä viherkertoimella. Kaikkien uudis- ja lisärakennusten rakennuslupahakemukseen tulee liittää laskelma kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymän viherkertoimen tavoitetason täyttymisestä.
Asemakaavat, joissa on määrätty viherkaton toteuttamisesta: