Hyppää sisältöön

5.10Viherkattojen luonnon monimuotoisuus

Kuva: Mustikkamaan rantaniitty. © Raisa Ranta

Eteneminen

Etenee suunnitellusti
  • Odottaa toteutusta
  • Suunniteltavana
  • Toteutuksessa
  • Jatkuva

Lead paragraph

Viherkattojen määrää lisätään Helsingin asemakaavoituksessa

Kuvaus

Helsingin kaupungilla on käytössä viherkerroin, jonka avulla pyritään varmistamaan riittävän viherpinta-alan säilyminen tonteilla ja samalla ehkäisemään hulevesitulvia.

Helsingissä tonteille sijoittuvan viherrakenteen lajiston monimuotoisuutta ohjataan rakennusjärjestyksen (2024) edellyttämällä viherkertoimella. Kaikkien uudis- ja lisärakennusten rakennuslupahakemukseen tulee liittää laskelma kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymän viherkertoimen tavoitetason täyttymisestä.

Viherkertoimen lisäksi voidaan käyttää erillistä määräystä viherkatoista ja niiden laadullisista ominaisuuksista, mikäli kaupunkikuvallisten, hulevesihallinnan tai kaupunkiluonnon monimuotoisuuden edistämisen tavoitteiden takia halutaan varmistaa tietynlaiset viherkatot.

Kuvaus toimenpideohjelmassa

Lisäämme viherkattoja ja käytämme niillä kotimaisia luonnon monimuotoisuutta edistäviä kasvilajeja.
(Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2021-2028 mukaisesti)

Tehtävät

Mitä nyt tehdään?

  • Tehtävä31.12.2025

    Seurataan tarkistetuissa asemakaavaehdotuksissa määrättyjä kasvikattoja vuonna 2025

Mitä on tehty?

  • Tehty31/12/2024

    Seurataan tarkistetuissa asemakaavaehdotuksissa määrättyjä viherkattoja vuonna 2024

    Vuonna 2024 Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 57 tarkistettua asemakaavaehdotusta. Viherkattojen toteuttamisesta on määrätty yhteensä 29 kaavahankkeessa v. 2024.

    Esimerkiksi suurta osaa Kamppia koskevassa asemakaavamuutoksessa nro 12874 (Kampin alueita ja Leppäsuon kortteli 411, tarkistettu asemakaavan muutosehdotus) on määrätty, että tasakaton sekä apu- ja talousrakennusten kattojen tulee olla hulevesiä viivyttäviä viherkattoja, ellei kulttuuriympäristön ominaispiirteistä muuta johdu. Viherkatolle tulee istuttaa monipuolista kasvillisuutta. Korkeintaan puolet katon alasta saa olla toiminnallista, vettä läpäisemätöntä alaa.

    Usein viherkattomääräys osoitetaan asemakaavoissa vähintään apurakennuksiin (talousrakennuksiin) tai katoksiin. Viherkattojen toteutusta on ohjattu joissain asemakaavoissa hulevesien viivytyksen näkökulmasta. Asemakaavatasolla ei pääosin oteta kantaa viherkaton laatuun tai sen lajiston monimuotoisuuteen. Helsingissä tonteille sijoittuvan viherrakenteen lajiston monimuotoisuutta ohjataan rakennusjärjestyksen (2024) edellyttämällä viherkertoimella. Kaikkien uudis- ja lisärakennusten rakennuslupahakemukseen tulee liittää laskelma kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymän viherkertoimen tavoitetason täyttymisestä.

    Asemakaavat, joissa on määrätty viherkaton toteuttamisesta:

    • Keski-Pasilan tornialueen länsiosan tarkistettu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12613)
    • Länsisatama, Terminaali 1:n tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12752)
    • Tatti 13 ja 15 tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12763)
    • Herttoniemen metroaseman kortteleiden (Herttoniemi, Länsi-Herttoniemi) tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12787)
    • Eskolantie, Säterintie ja Pukinmäenaukio) tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12823)
    • Raidepolun ja Simakujan alueet tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12825)
    • Alppilan pohjoisosa, Savonkadun ympäristö tarkistettu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12829)
    • Haaga, Kivihaantie 5 tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12833)
    • Itäkeskuksen peruskoulun ja lukion alueen tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12836)
    • Itäkeskuksen peruskoulun ja lukion alueen tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12836)
    • Ahdinaltaan vesialueen (Länsisatama, Jätkäsaari) tarkistettu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12842)
    • Kuusisaarenpolku 4a, asemakaavan muuttaminen (nro 12848)
    • Oulunkylän keskustakortteleiden tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12851)
    • Kumpulankärjen tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12852)
    • Kulttuurikorttelin (Vuosaarentie 7) tarkistettu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus  (nro 12863)
    • Kampin alueita ja Leppäsuon kortteli 411 tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12874)
    • Kutomotie 4 ja 6 lähialueineen, tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12879)
    • Länsi-Haagan tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12883)
    • Jakomäen Vuorensyrjän alue, tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12890)
    • Pohjoisranta 12 tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12891)
    • Hämeentie 3:n tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12892)
    • Malminkaari 23, tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12894)
    • Ala-Malmi, Sepänmäen tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12895)
    • Meijeritie 5, tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12896)
    • Länsimäentien pohjoisosa ja Laakavuoren korttelitalo ympäristöineen tarkistettu asemakaavan muutosehdotus  (nro 12898)
    • Lastenlinnan (Lastenlinnantie 2) tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12902)
    • Herttoniemi, Puusepänkatu 11 tarkistettu asemakaavan muutosehdotus  (nro 12904)
    • Oulunkyläntien ympäristön tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12911)
    • Malmin koulukampus (Kirkonkyläntie 17) tarkistettu asemakaavan muutosehdotus  (nro 12917)

  • Tehty31/12/2023

    Seurataan tarkistetuissa asemakaavaehdotuksissa määrättyjä viherkattoja vuonna 2023

    Vuonna 2023 Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 52 tarkistettua asemakaavaehdotusta. Viherkattojen toteuttamisesta on määrätty yhteensä 28 kaavahankkeessa v. 2023. Yhdessä kaavassa on määrätty toteuttamaan katot viherkattona, terassina tai aurinkopaneelien/keräimien käyttöön.

    Pasilan tornialueen keskiosan kaavamuutoksessa (nro 12808) määrätään toteuttamaan kattopinnat hulevesiä viivyttävinä ketokattoina oleskelualueineen. Viherkattoja käyttämällä saavutetaan kaupungin edellyttämä viherkertoimen tavoiteluku.

    Kuortaneenkatu 4 kaavamuutoksessa (nro 12850) määrätään toteuttamaan rakennusten kattopinnoista vähintään 25 % viherkattoina, joista vähintään 50 % tulee olla kattopuutarhoja (kasvualustan paksuus 30–100 cm). Tuloksena on rehevä kokonaisuus, jolla on Vallilan toimitila-alueen tulevassa kehityksessä myös suunnannäyttäjän rooli.

  • Tehty31/12/2022

    Seurataan tarkistetuissa asemakaavaehdotuksissa määrättyjä viherkattoja vuonna 2022

    Viherkattojen toteuttamisesta on määrätty yhteensä 25 kaavahankkeessa v. 2022. Kolmessa hankkeessa on sallittu viherkatot, muttei velvoitettu toteuttamaan niitä.

    Broändan tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12770) on on viherrakentamisen kehityshanke, jossa toteutetaan monipuolisia viherkattorakenteita asuinrakennusten kattopinnoille ja parvekkeille. Se on jatkoa Viides Ulottuvuus -tutkimusryhmän viherkattojen ja viherseinien tutkimusohjelmalle. Hankkeen taustalla olevan Viides Ulottuvuus -tutkimusryhmän tavoitteena on tuoda uusimmat tutkimustulokset rakennuskohteen käyttöön ja pilotoida ns. tieteelliseen näyttöön perustuvaa suunnittelua ja rakentamista. Asemakaavan aineistoon voi tutustua karttapalvelussa: Vuosaari, Broända

Yhteenveto ja yhteystiedot

Aikajänne

20.4.2021 → Jatkuva

Vastuuorganisaatiot

Tietoja päivitetty 01/04/2025