Lead paragraph
Ekologisten verkostojen kehittämistarpeet uusia luontotietoja hyödyntäen
Ladataan
Ekologiset verkostot otetaan huomioon kaavakohtaisessa suunnittelussa.
Otamme kaavojen valmistelussa huomioon ekologisten verkostojen kehittämistarpeet uusia luontotietoja hyväksi käyttäen.
Helsingin kaupunkistrategiassa on linjattu, että Helsingin arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista. Asemakaavoituksessa tilannetta seurataan pääosin Helsingin metsä- ja puustoinen verkosto -aineiston avulla. Verkoston tarkoitus on osoittaa metsälajiston kannalta merkittävät metsäiset runkoyhteydet ja niitä yhdistävät alueelliset yhteydet. Vuonna 2025 hyväksyttiin yhteensä 45 tarkistettua asemakaavaehdotusta, joista 39:ssä ei ollut ristiriitoja ekologisen verkoston kanssa.
Kuudessa asemakaavassa oli ristiriitoja ekologisen verkoston kanssa. Näiden kaavojen vaikutukset luonnonympäristöihin on arvioitu paikallisiksi, ja vaikutuksia on pyritty lieventämään kaavamerkinnöin ja -määräyksin.
Puotilanrannan tarkistettu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (kaavanumero 12832)
Kaavassa suunnitellaan uutta merellistä asuinaluetta nykyisen venesataman paikalle. Merkittävimmät vaikutukset alueen luontoarvoihin on rakennettavan uuden asuinalueen täytöillä. Meritäytöt ja ruoppaukset aiheuttavat vedenlaadun väliaikaista heikkenemistä, jonka vaikutukset voivat yltää läheisiin rantoihin ja vesialueisiin. Toisaalta alueen luontotyypit huomioiva uusi luonnonmukaista jäljittelevä rantalinja, matala uposkasvillisuudelle sopiva merenpohja ja Marjaniemenpuron luonnonmukaistaminen voivat parantaa Vartiokylänlahden tilaa ja rikastuttaa luontoarvoja pidemmällä aikavälillä.
Fastholman ja teknisen huollon alue, tarkistettu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (kaavanumero 12938)
Fastholman kaava mahdollistaa lumenvastaanoton ja maa-ainesten läjityksen jatkumisen ekologisesti herkällä alueella, joka sijaitsee Natura-alueen ja luonnonsuojelualueen välissä. Toiminnan mahdolliset haitalliset vaikutukset muodostuvat pääosin suunnittelualueella lumen sulamisesta muodostuvien hulevesien mahdollisista määrällisistä ja laadullisista muutoksista. Hulevesien laadun hallinta on suunnittelua ohjaava periaate, ja uusien hulevesien käsittelymenetelmien avulla vähennetään kiintoaineksen ja haitallisten aineiden päätymistä mereen. Alueelta joudutaan poistamaan puustoa rakentamisen yhteydessä, mutta poistettavan puuston tilalle tehdään uusia istutuksia.
Luoteisväylä 18 ja 20, asemakaavan muuttaminen (kaavanumero 12940)
Kaava mahdollistaa asuinkerrostalotontin täydennysrakentamisen säilyttäen 1950-luvun kerrostalon. Tontin puustoiseen lounaisrinteeseen rakennetaan uusi viisikerroksinen kerrostalo. Rakentaminen kaventaa metsä- ja puustoisen verkoston tukialuetta. Puuston poistumisen vastapainoksi kaavassa edellytetään puiden ja pensaiden istuttamista tontille.
Meilahti, Oksakoskenpolun pysäköintitalo, tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (kaavanumero 12956)
Kaavassa suunnitellaan HUS-yhtymän käyttöön tulevaa pysäköintitaloa, ja kaavassa on lisäksi tutkittu baanan vaihtoehtoisia linjauksia. Kaavan toteuttaminen vaikuttaa arvokkaisiin metsäalueisiin, uhanalaisiin luontotyyppeihin sekä arvokkaaseen kalliojaksoon. Kaavan rakentaminen on pyritty sijoittamaan siten, että alueen luontoarvot pääasiallisesti säilyvät.
Satamatunnelin tarkistettu asemakaava- ja asemakaavan muutos (kaavanumero 12957)
Kaavassa suunnitellaan satamaliikenteen käyttöön tulevan tunnelin rakentamista Jätkäsaaren ja Länsiväylän välille sekä baanan rakentamista Länsiväylän suuntaan. Alueelta joudutaan poistamaan noin 64 puuta ja hävittämään arvokkaan kasvistokohteen pinta-alasta noin 30 %. Alueella esiintyy runsaasti mukulakirveliä ja sitä ravinnokseen käyttävää erittäin uhanalaista (EN) ja erityisesti suojeltua kirvelilattakoita. Elinympäristöjen heikennyksen osalta toteutetaan luonnonsuojelulain mukainen ekologinen kompensaatio, ja mukulakirveliä istutetaan lisää muualle Lapinlahden puiston alueelle.
Pukinmäenranta, tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (kaavanumero 12969)
Kaava mahdollistaa uuden asuinrakentamisen Vantaanjoen varrelle. Alue muuttuu aiempaa rakennetummaksi ja viheralueen määrä pienenee, kun osa pelto- ja niittyalueista rakentuu. Suunnittelualueen metsät säilyvät rakentamattomina. Metsäiset yhteydet sekä liito-oravan kulkuyhteydet paranevat uusien puuistutusten myötä. Vantaanjoen Natura-alueeseen ja sen suojeluarvoihin ei kohdistu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Avoimelle alueelle suunnitellut hulevesiratkaisut parantavat alueen hulevesien luonnonmukaista hallintaa, ja toimivat myös elinympäristöinä kosteikkolajistolle.
Helsingin kaupunkistrategiassa on linjattu, että Helsingin arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista. Vuonna 2024 hyväksyttiin yhteensä 57 tarkistettua asemakaavaehdotusta, joista 55:ssä ei ollut ristiriitoja ekologisen verkoston kanssa (metsä- ja puustoinen verkosto).
Kahdessa vuonna 2024 tarkistetussa asemakaavaehdotuksessa oli vähäisiä ristiriitoja ekologisen verkoston kanssa (metsä- ja puustoinen verkosto). Näiden kaavojen vaikutukset luonnonympäristöihin on arvioitu paikallisiksi. Vaikutuksia luonnonympäristöön on lievennetty kaavamerkinnöin ja -määräyksin esimerkiksi turvaamalla ekologisia yhteyksiä sekä määräämällä rakentamatta jääviä alueita istutettavaksi puin ja pensain.
Vuonna 2024 hyväksyttiin esimerkiksi Länsi-Haagan asemakaavan muutos, jossa osoitetaan uutta rakentamista Vihdintien varrelle noin 2 400 asukkaalle. Alueen rakentumisella on vaikutusta ekologisiin verkostoihin, mutta vaikutuksia on pyritty vähentämään rakentamisen sijoittelulla sekä osittain myös kompensaatiotoimin. Luonnon monimuotoisuutta huomioidaan monella tapaa Länsi-Haagan julkisten ulkotilojen yleissuunnitelmassa.
Vuonna 2023 hyväksyttiin Sunnuntaikortteleiden asemakaavan muutoksen tarkistettu ehdotus (nro 12858), jossa Malmin keskustan ja Malminkentän välille suunnitellaan uutta asunto-, palvelu- ja puistorakentamista, joka vaikuttaa alueen ekologisiin verkostoihin. Asemakaavassa ratkaistaan alueen läpi kulkevan Viikin-Malmin pikaraitiotien linjaus sekä pysäkin paikka. Lisäksi kaavassa ratkaistaan Lentokentänojan siirto. Lentokentänoja nimetään Sunnuntainiitynojaksi. Lentoaseman alueen rakentumisella on suuret vaikutukset alueen uomiin sekä taimenpuro Longinojaan. Puistoalueiden kehittäminen Longinojan ja Sunnuntainiitynojan varteen mahdollistaa luonnonympäristön laadun parantamisen ja monimuotoisuuden lisäämisen. Luonnon monimuotoisuutta huomioidaan monella tapaa Sunnuntainiitynojan yleissuunnitelmassa.
Kolmessa vuonna 2023 tarkistetussa asemakaavaehdotuksessa oli vähäisiä ristiriitoja ekologisen verkoston kanssa (metsä- ja puustoinen verkosto). Näiden kaavojen vaikutukset luonnonympäristöihin on arvioitu paikallisiksi. Vaikutuksia luonnonympäristöön on lievennetty kaavamerkinnöin ja -määräyksin esimerkiksi turvaamalla ekologisia yhteyksiä sekä määräämällä rakentamatta jääviä alueita istutettavaksi puin ja pensain.
Vuonna 2022 hyväksyttiin yhteensä 51 tarkistettua asemakaavaehdotusta, joista 46:ssa ei ollut ristiriitoja ekologisen verkoston kanssa. Viidessä tarkistetussa asemakaavaehdotuksessa oli vähäisiä ristiriitoja. Näiden kaavojen vaikutukset luonnonympäristöihin on arvioitu paikallisiksi. Vaikutuksia luonnonympäristöihin on lievennetty kaavamerkinnöin ja –määräyksin.